Heii!
Viikko on ollut itsensä etsimistä perin erikoisilla tavoilla. Kuinkas se meneekään, kun ihmiset rakastuvat toisiinsa, he rakastuvat toisen erilaisiin (yleensä niihin ärsyttäviin) piirteihin ja kestävät niitä saman kaltaisten piirteiden ansiosta. Itse ristiretkeilin oman mieleni sisällä ja löysin omat piirteeni.
Minulle viikko on valaissut silmiä. Puhumattomuuspäivä oli kuin suklaan syömistä nielemättä. Ei ole ihmiselle normaalia olla kommunikoimatta muiden kanssa. Ihminen on laumaeläin! Jumalazion! Koin eristyväni yksinäisyyteen ja olin selvästi allapäin, not good. Nyt tiedän olevani sosiaalinen nisäkäs ja omasta turkista aion pitää kiinni. Päivän opetus (note to self): Älä unohda itseäsi ja älä muuta itseäsi muiden vuoksi. Kun tietää itsensä, osaa sopeutua tilanteeseen kuin tilanteeseen.
Tilanne ko. päivänä: Puhumatta viitaten yskimällä pahaan "kurkkukipuun" selvisin ruokalassa, kun kassaneiti sanoi latauksieni kortilla olevan loppu. Lisäksi korttia ladattii viidellä aterialla. Suoritus viis kautta viis.
Maailman kirjat sekasi. Helsingissä lunta, Tampereella ei!
Todays forecast: shitstorm!
- Lauri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti